OHO! ISO ASIA. TAPAUS FENNOVOIMA OLI - JA ON - VIEDÄ SUOMEN TAAS KARHUN SUUHUN Putinin koirakoulusta 2,5 miljardin vaatimus

Tausta: Rosatom haastaa suomalaisyhtiöt Fortumin ja Outokummun oikeuteen – taustalla Fennovoiman ydinvoimahankkeen historiallinen farssi - näin käy kun joukolla sählätään...

-TÄSSÄ ON KYSEESSÄ ISO YDINJUTTU:

Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on nostanut Moskovassa oikeuskanteen suomalaisia Fortumia ja Outokumpua vastaan, vaatien noin 2,5 miljardin euron (227,8 miljardin ruplan) korvauksia Hanhikivi 1 -ydinvoimahankkeen sopimuksen purkamisesta.

Kanteen kohteena ovat yhtiöt, jotka ovat Fennovoiman suurimpia taustavaikuttajia Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.

Oikeudenkäynnin yhteydessä on noussut uudelleen esiin vuosikymmenen mittainen ja monivaiheinen, osin skandaalinkäryinen suomalais-venäläinen ydinvoimaprojekti.

Mistä Hanhikivi 1 -hankkeessa oli kyse?

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 tavoitteena lisätä Suomen sähköntuotantoa ja vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta.

Ironista kyllä, juuri venäläisestä Rosatomista tuli hankkeen pelastaja, kun saksalainen E.ON vetäytyi projektista vuonna 2012. Rosatom osti E.ONin osuuden ja tuli mukaan sekä laitetoimittajaksi että rahoittajaksi – ja lopulta myös osakkaaksi.

Ydinvoimalaa suunniteltiin rakennettavaksi Pyhäjoelle. Hankkeen tuotantotehoksi kaavailtiin 1 200 megawattia. Projekti sai eduskunnan siunauksen vuonna 2010, ja myöhemmässä vaiheessa kotimaisen omistuksen nostamiseksi Fortum pakotettiin käytännössä mukaan osakkaaksi.

Politiikka ja suuryritysten intressit kietoutuivat toisiinsa tiukasti.

Poliittinen tahto vastaan turvallisuuspoliittinen todellisuus

Fennovoima oli alusta lähtien poliittisesti arka hanke. Vuonna 2014 Vihreät vetäytyivät hallituksesta vastalauseena Rosatomin mukaan päästämiselle. Krimin miehitys oli juuri tapahtunut, mutta Suomen hallitus linjasi, ettei sillä ole suoraa vaikutusta hankkeeseen.

Venäjän geopoliittiset tavoitteet alkoivat kuitenkin herättää yhä enemmän huolta – erityisesti Rosatomin sidoksista Kremliin ja Venäjän puolustusteollisuuteen.

Sopimuksen purku ja jälkipyykki

Fennovoima irtisanoi Rosatomin kanssa tehdyn toimitussopimuksen keväällä 2022, vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Tätä päätöstä edelsi pitkä epävarmuuden kausi, jossa muun muassa rakentamislupahakemus oli jumissa Säteilyturvakeskuksessa puutteellisen dokumentaation vuoksi.

Fennovoima on vaatinut Rosatomilta takaisin 1,7 miljardia euroa etukäteen maksettuja summia. Rosatom on vastannut vastakanteilla, jotka nyt konkretisoituivat Venäjällä nostetuksi oikeusjutuksi Fortumia ja Outokumpua vastaan.

Lisäksi käynnissä on kansainvälinen välimiesmenettely, jossa kiistellään muun muassa Rosatomin tytäryhtiö Raosin osakkeiden lunastushinnasta Fennovoimassa.

Mitä seuraavaksi?

Oikeusprosessit tulevat olemaan monimutkaisia ja pitkiä. Rosatomin kanteella ei todennäköisesti ole Suomessa täytäntöönpanokelpoisuutta, mutta se nostaa poliittisia ja taloudellisia paineita suomalaisyrityksiä kohtaan.

Fortumin ja Outokummun asemaa monimutkaistaa se, että Fennovoiman kustannukset ja vastuut jakautuvat osakaspohjan kautta laajasti, aina kunnallisiin energiayhtiöihin saakka.

Yksi keskeinen kysymys on, miten suuri julkinen ja poliittinen vastuu muka vastentahtoisen Fortumin Venäjä-strategiasta lopulta oli.

Fortum on valtionyhtiö, mutta sen rooli Fennovoiman pelastajana näyttää yhä enemmän valtiojohdon ohjaamalta, ei itsenäiseltä liiketoimintapäätökseltä.

Fennovoiman kohtalo jäänee historiankirjoihin esimerkkinä siitä, kuinka geopoliittinen sokeus, markkinauho ja kotimainen päättämättömyys voivat johtaa jättimäisiin menetyksiin – myös rahallisesti.

Aikajana Fennovoima-hankkeen vaiheista:

2007

• Fennovoima perustetaan. Tavoitteena lisätä sähköntuotantoa ja hajauttaa energiantuotantoa.

• Mukana mm. Outokumpu, Rauman Energia, Kesko, Valio, SOK ja saksalainen E.ON.

2010

• Eduskunta myöntää periaateluvan Fennovoimalle rakentaa uusi ydinvoimala Suomeen (äänin 121–71).

• Rakennuspaikaksi valitaan Pyhäjoki (Hanhikivi).

2012

• Saksalainen E.ON vetäytyy hankkeesta. Fennovoima jää ilman teknistä ja taloudellista pääkumppania.

 2013

• Venäläinen valtiollinen Rosatom tulee mukaan hankkeeseen.

• Rosatom ostaa E.ONin osuuden ja lupaa toimittaa reaktorin sekä rahoitusta.

2014

• Krimin miehitys tapahtuu. Suomi ei katso sen vaikuttavan hankkeeseen.

• Vihreät eroavat hallituksesta vastalauseena Rosatom-yhteistyölle.

• Keskustelu Rosatomin turvallisuuspoliittisista vaikutuksista kiihtyy.

2015

• Fennovoima jättää rakennuslupahakemuksen juuri määräajan kynnyksellä.

• Migrit Solarna Energija -yhtiö ilmestyy yllättäen sijoittajaksi – paljastuu pian venäläistaustaiseksi bulvaaniksi.

• Fortum lähtee mukaan Fennovoimaan osin poliittisen paineen alla.

 2016–2020

• Hanke etenee - tai matelee — hitaasti. Säteilyturvakeskus STUK kritisoi puutteellista dokumentaatiota.

• Rakennustyöt eivät pääse kunnolla käyntiin.

2022

• Venäjä hyökkää Ukrainaan helmikuussa.

• Fennovoima irtisanoo Rosatomin kanssa tehdyn toimitussopimuksen toukokuussa.

• Rakentaminen lopetetaan. Hanke käytännössä kuopataan.

2023

• Fennovoiman suomalaisomistus nostetaan 97 prosenttiin osakeannilla.

• Rosatom vaatii noin 800 miljoonaa euroa Fennovoimalta välimiesmenettelyissä.

 2024

• Kiistat jatkuvat kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.

• Keskustelu Fortumin ja valtion roolista yhä kiivmpaaä.

Toukokuu 2025

• Rosatom nostaa Venäjällä oikeuskanteen Fortumia ja Outokumpua vastaan.

• Vaatimus: noin 2,5 miljardin euron korvaukset laittomasta sopimuksen purusta ja rahoituksesta.

ISO MONIMEDIARAPORTTI:

EDESSÄMME ON JULMA TODELLISUUS,

ON AIKA VARAUTUA

- MIKÄ ON MAAILMAN TILA?

ISO KUVA tiivistelmä

Yksi asia pitää nyt tajuta.

Olemme siirtyneet pysyvään kriisien aikaan.

Miten se näkyy ja miltä se tuntuu?.

Koemme joka päivä huomisen kauhukuvia, joita emme ole halunneet nähdä, koska toiveajattelun varassa on ollut helpompaa jatkaa.

Varautumisesta on tulossa alueiden ja kuntien tulevaisuustyössä pääasia pahimpien uhkien realisoituessa.

Kunnanjohtajat ovat jatkossa varautumisen kriisijohtajia ja vaarallisen työn tekijöitä.

Katastrofit, joiden kanssa nyt painitaan, ovat valtavia.

Ilmaston muutos koetaan jo luonnonpaloina, Euroopan suurten jokien kuivumisina Italian Po-joelta Saksan Reinille, helteinä, Pohjoisnavan ja Alppien jäätiköiden sulamisena.

Ruoka uhkaa loppua. Se ajaa ihmiset liikkeelle.

Maailman tilaa seuraava World Watch Intitute ennusti jo 1970-luvun lopulla, että ravintoa höyleillä ”tukiaisilla” ylituottavan Euroopan ruokaomavaraisuus loppuu vuonna 2024.

Sitä ei uskottu. Nyt näemme, että ennuste oli tarkka.

TAPAUS FENNOVOIMA - VIIMEISIN NÄYTÖS

Suomen hallitus möhli; nyt vaaditaan korvauksia

TAPAUS FENNOVOIMA OLI - JA YHÄ ON, VIEDÄ SUOMEN VENÄJÄN KARHUN SUUHUN. NYT

VENÄLÄISET VAATIVAT SUOMALAISILTA 2,5 MILJARDIA EUROA

Mistä puhutaan seuraavaksi?

Käsien pesu ja vastuun pakoilu oli vuorossa myös Pyhäjoella ja Helsingin herrojen klubeilla.

Ydinvoimayhtiö Fennovoiman pannukakku ydinvoimalahankkeen 18 vuoden historiaan mahtui draamaa ja uskomattomia käänteitä. Suomalais-venäläiseen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen ehti palaa yli sata miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa ennenkuin saatiin lappu luukllle.

Fennovoima sai alkunsa siitä ettei Teollisuuden Voima,  jossa Fortum on suuri osakas, koskaan saanut lupaa omalle reaktorille.

Taustalla olivat Olkiluoto 3:n ikuisesti jatkuvat ongelmat ja Olkiluoto 4:n rakentamiisen peruuntuminen: Fennovoiman kaatuminen olisi  tarkoittanut sitä, ettei Suomeen rakenneta enää yhtäkään ydinvoimalaa lisää.

Sijoittajaehdokkaiden löytämisestä tuli E.ONin otettua hatkat Pyhäjoen projektista täysi farssi, jonka loppudraama seurasi suomalaisen energiapolitiikan kivistä tietä jatkumona

Olkiluodon kolmosvoimalan myöhästymisille, sähköpörssiseikkaluille, sähköverkkojen myynnillä ulkomaille ja jatkuvia pellossa elettyjä yhtiöiden johdon palkkiokohuja.

Lopulta hankkeen pelastajaksi löytyi, farssimaisten osakashakujen jälkeen Venäläinen, suuri ja mahtava Rosatom.

Se tiesi että Fennovoima joutui luopumaan alkuvaiheessa julistetuista arvoistaan: avoimuudesta, länsimaisuudesta ja markkinalähtöisyydestä.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima perustettiin vuonna 2007, se oli avoin pieni yritys, jonka suurena tehtävänä oli tuoda vaihtoehto kahdelle isolle suomalaiselle energiayhtiölle ja vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta.

Perustamisvaiheessa Fennovoimassa olivat mukana Outokumpu, Boliden, Rauman Energia, Katternö ja saksalainen E.ON, jonka tehtävänä oli tuoda hankkeeseen nimenomaan alan osaamista. Uuden ydinvoimalan oli alunperin tarkoitus käynnistyä 2016–2018.

Osakkaiksi oli alussa jopa tunkua. Vuonna 2007 Fennovoimaan sijoittivat muun muassa Kesko, Valio, SOK, Myllyn Paras, Valio ja Rautaruukki. Mukana oli myös joukko alueellisia sähköyhtiöitä. Sijoittajien on ollut tarkoitus saada tuotannostaan sijoitustaan vastaava osuus.

– Suomalaisten yritysten halukkuus osakkeiden merkintään on ollut huomattavasti suurempaa kuin tarjottujen osakkeiden määrä, kertoi Ilta-Sanomat.

E.ONin osuus hankkeesta oli noin kolmasosa, suomalaisten loput. Ydinvoimalatoimittajiksi harkittiin joko ranskalaista Arevaa tai japanilaista Toshibaa.

Uuden ydinvoimalan alustava kustannusarvio oli 4–6 miljardin euroa.

Maan hallituksissa kiisteltiin joka vuosikymmenellä uusien ydinvoimaloiden määrästä. Kokoomus olisi 2010 luvulla halunnut alulle kolme uutta voimalaa, kun taas vihreät vastustivat ydinvoimaa täysin.

Fennovoimassa palaa yhä veronmaksajien rahaa – Sijoittajilta on kerätty miljoonapotti oikeudenkäyntiin.

Fennovoima ja venäläisyhtiö Rosatom vaativat toisiltaan miljardiluokan korvauksia päättyneestä ydinvoimalahankkeesta. Fennovoiman oikeuskulut kaatuvat esimerkiksi Outokummun, Fortumin ja kuntien energiayhtiöiden maksettaviksi.

Ydinvoima oli vuosituhannen alkukymmenellä vastatuulessa, aurinko-ja tuulivoima sekä muut uusiutuvat energianlähteet kehittyivät, silloin vielä toki valtioiden tuella, paljon odotettua nopeammin, mikä taas laski sähkön hintoja ja uhkasi tehdä ydinvoimalan kalliista, hitaista, keskitetyistä energiaprojekteista pysyvästi kannattamattomia.

Suomessa ollaan vihdoin heräämässä energia-asetelman muutokseen karvaiden kokemusten kautta joista kukaan ei ota vastuuta, kymmeniä miljardeja kadotettuja euroja kaivaten.

Fennovoiman hanke haluttiin pelastaa vaikka täydellisen farssin keinoin ja pakkokeinoin kunnillle ja  Fortumille, vaikka markkinoilta ei enää tosiasiassa löytynyt siihen tahtoa.

Fennovoiman hanke heilutteli myös poliittisia asetemia. Lopputuloksena Vihreät lähtivät hallituksesta Fennovoiman vuoksi syksyllä 2014

Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 ydinvoimalaluvat Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle, Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen ydinvoimaluvan myöntämisestä TVO:lle äänin 120 - 72. Tyhjiä oli 2 ja poissa 5 edustajaa. TVO on rakentamassa yksikön Eurajoen Olkiluotoon.

Fennovoiman lupa hyväksyttiin äänin 121 - 71. Tyhjää äänesti 2 ja poissa oli 5 edustajaa. Yksikkö piti rakentaa Simoon tai Pyhäjoelle.

Ydinvoimaa aiemmin vastustanut, mutta nyt lisäydinvoiman puolesta äänestänyt ja uhriksi taas kerran heittäytynyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ei tuuletellut lupien hyväksymistä.

- Koko tämä prosessi ja sen myöntäminen, että lisäydinvoimaa tarvitaan, on ollut minulle vaikea asia, hän myönsi äänestyksien jälkeen.

Pekkarinen perusteli ydinvoiman puolelle kallistumistaan ilmastonmuutoksen torjumisella ja päästöjen vähentämisellä.

- Ilman lisäydinvoimaa emme mitenkään selviä velvoitteistamme, vaikka miten lisäisimme uusiutuvan energian käyttöä - mitä me tulemme tekemäänkin, hän vakuutti.

Yksi ydinvoimaäänestyksistä jouduttiin suorittamaan uudelleen eduskunnan lehtereillä tapahtuneen häiriköinnin vuoksi. Eduskunnan äänestäessä Posivan ydinjätteen loppusijoituspaikkaa koskevasta luvasta häiriköijät alkoivat huudella ja laulaa kovaäänisesti ja heitellä istuntosaliin paperisilppua. Vahtimestarit raahasivat heidät paikalta ja äänestys suoritettiin uudelleen.

Posivan hakemus ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamisesta laajennettuna hyväksyttiin äänin 159 - 35. Kukaan ei äänestänyt tyhjää, poissa oli 5 edustajaa.

Maailma hankkeen ympäriltä kuitenkin muuttui. Globaali taantuma, joka karkotti sijoittajia.

Saksalainen E.ON ilmoitti myyvänsä liiketoimintonsa Suomessa, mukaan lukien 34 prosentin osuutensa Fennovoimasta.

Fennovoima aloitti vuoden 2013 aikana neuvottelut venäläisen Rosatomin kanssa, joka vuoden lopulla ostikin E.ONin osuuden yhtiöstä. Tavoitteena oli avata voimalaitos Pyhäjoelle vuonna 2024.

Keskustelu Rosatomin yhteyksistä Venäjän hallintoon sekä ydinaseiden valmistukseen alkoi pian. Rosatom on suuryhtymä ja valtion korporaatio, entinen Venäjän ydinenergia­ministeriö.

Rosatomilla on toimintoja ydinvoimateollisuudessa, ydin- ja säteily­turvallisuudessa sekä alan tutkimuksessa. Rosatom vastaa myös Venäjän ydinaseista ja niiden kunnossapidosta.

Rosatomilla on useita rakennushankkeita Venäjän ulkopuolella. Unkari on tilannut kahden AES-2006 -yksikön laitoksen, joka rakennetaan Paksiin.

Lisäksi rakenteilla on ollut neljän yksikön laitos Akkuyuun, Turkin etelärannikolle. Samaa laitostyyppiä edustava Astrovetsin ydinvoimalan ykkösreaktori Valko-Venäjällä aloitti sähköntuotannon vuonna 2020.

Sen viereen rakennetaan toinen samanlainen yksikkö.

Fukushiman ydinturma 2011 ja sen seurauksena Saksan energiakäännös, joka vei Fennovoimalta suuren kumppanin E.ON energiayhtiön ja johti sen venäläisten messuosaston kaltaiseen Rosatomin asemaan venäläisen ydinosamisen casena.

Fennovoima oli niinsanottu mankalayhtiö, jossa osakkaat jakavat keskenään sekä tuotetun sähkön että kaikki taloudelliset riskit.

Mankala-Fennovoima erosi tavallisesta osakeyhtiöstä erityisesti siinä, että omistajan taloudellisella vastuulla ei ole mitään ylärajaa. Yllätyskulut tai vaikkapa jonkin suuren rahoittajan konkurssi kaatuisivat muun muassa kuntien niskaan.

Vuonna 2023 ei vielä tiedetty mitä tämä tarkoittaa yhtiön lakattua rakennustöistä.

Valtuutetut eivät ole esimerkiksi saaneet nähdä riskianalyyseja.

Suuri osa Fennovoiman omistajia on kunnallisia energiayhtiöitä, eli investoinnista ovat päättäneet kunnallisvaltuutetut. Nyt he sanoivat etteivät he tienneet, miten isoja riskejä kuntalaisten rahoilla oltiin ottamassa. Firmoissa, jotka sijoittaneet Fennovoimaan alkoi jo paniikki.

Yhä useampi osakas, muun muassa S-ryhmä ja Atria, vetäytyivät hankkeesta jo aiemmassa vaiheessa, ja Fennovoimaa alusta alkaen vetänyt toimitusjohtaja sai lähteä.

Syyskuussa 2014 hallituksessa olleiden vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvosteli kuitenkin hallituksen Fennovoima-linjaa. Niinistön mukaan Suomen ulkopolitiikkaa eivät enää ohjanneet omat arvot, vaan varovainen tahto toimia kuten Venäjä haluaa.

Long Play verkkopalvelun toimittaja Hanna Nikkanen kertoo sisäpiirin pähkäilyistä ja pöhköilystä Fennevoimassa;

Venäjällä suhtauduttiin Rosatomin ja Fennovoiman sopimukseen kuin annettuun tekijään. Siellä oli ollut skismaa Venäjän energiaklaanien välillä ja jopa Putinin lähipiirissä.

Öljy-yhtiö Rosneft kärkkyi Venäjän hyvinvointirahaston miljardilainaa, joka annettiinkin sitten Hanhikiven venäläisosakkaalle, Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voimalle.

Myöhemmin Gazprom suuttui Fortumin röyhkeästä tavasta koplata havittelemansa vesivoimalat Hanhikiven hankkeeseen, mikä kuvasi Rosatomin ja Gazpromin välien viileyttä. Myös Rosatomin sisällä on vaikutusvaltaisia toimijoita, joiden mielestä Suomi sai voimalansa liian halvalla.

Kokoomuksen ministeri KTM:ssä; Jan Vapaavuori olisi halunnut antaa Rosatomin ja Fennovoiman liitolle hallituksen siunauksen jo ennen kuin se solmittiin – siis täydentää Fennovoiman vuonna 2010 saamaa periaatepäätöstä, jossa yhtiö oli vielä rakentamassa aivan toisentyyppistä reaktoria E.Onin kanssa, ilman uuden reaktorin hyväksyttämistä lain vaatimien prosessien kautta.

Juhannuksen 2013 tienoilla hallituspuolueiden puheenjohtajat ja Vapaavuori kävivät puhelinneuvottelun, jossa vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat kaatavansa hallituksen, jos Vapaavuori saisi tahtonsa läpi.

Pääministeri Jyrki Katainen neuvotteli sovun, ja lopulta periaatepäätöksen täydentäminen eteni hallitukseen ja eduskuntaan vasta kun Katainen oli lähtenyt Euroopan komissioon ja Alexander Stubb oli tullut tilalle.

Takit kääntyvät

Eduskunnan kyselytunnilla 24,2,2022, vihreiden Jenni Pitko totesi Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien korostavan Suomen tarvetta irtautuva venäläisen tuontienergian riippuvuudesta.

Pitkon mukaan tällaisiin hankkeisiin kuuluu myös Fennovoiman Pyhäjoen Hanhikivelle suunnittelema ydinvoimala.

Pitko kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), pitäisikö Suomen irtautua hankkeesta, jossa osapuolena on Venäjän valtiollinen Rosatom-yhtiö.

Lintilä vastasi, että kyseessä on yksityinen hanke, jossa Suomen valtio ei ole osallisena.

– Tämä sali on antanut luvan sille hankkeelle. Meillä ei ole mitään lakia millä me voitaisiin irtautua siitä tilanteesta, Lintilä totesi.

– Kyllä minä joudun sanomaan esittelevänä ministerinä ja lupaviranomaisena tietyllä tavalla, että minä en näe sitä näkymää että voisin esitellä sitä valtioneuvostolle.

Nämä elinkeinoministeri Mika Lintilän lausumat sanat merkitsivät sitä, että Fennovoiman Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitteleman ydinvoimalan tarina päättyi.

Tuolloinen puolustusministeri Carl Haglund (rkp.) ei kuitenkaan nähnyt sopimuksessa mitään puolustuspoliittista.

”Venäjä jatkanee ydinaseiden tuotantoa riippumatta siitä, ostaako Fennovoima ydinvoimalan vai ei,” Haglund sanoi.

Kotimaisten osakkaiden kato kuitenkin jatkui, ja vuoden 2013 aikana hankkeeseen investoinnista luopuivat muun muassa Kemin, Kotkan, Tammisaaren ja Vaasan energiayhtiöt. Rosatom tosin ilmoitti valmiutensa nostaa osuuttaan 49 prosenttiin.

Silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) vaati kuitenkin, että kotimaisen omistuksen osuutta on lisättävä, vaikka se oli yhä yli 50 prosenttia.

Entistä huolestuttavammalta hanke alkoi vaikuttaa, kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin 2014, minkä takia Venäjää vastaan alettiin säätää pakotteita.

Kesko vetäytyi keväällä 2014 vedoten ydinvoimahankkeen kasvaviin epävarmuustekijöihin.

Kokoomuksessa yhteistyötä Rosatomin kanssa ei pidetty ongelmallisena.

– Krimin tilanteella ei suuresta vakavuudestaan huolimatta ole suoraa vaikutusta venäläishankkeisiin Suomessa eikä suomalaishankkeisiin Venäjällä, kommentoi Vapaavuori tuolloin blogissaan.

– Sama koskee tällöin myös Fennovoiman hanketta ja yhtiön yhteistyötä Rosatomin kanssa, Vapaavuori sanoi.

EU:n komissiokaan ei nähnyt Fennovoiman ydinvoimahankkeessa ongelmaa, sillä ydinvoimayhtiöt oli toistaiseksi jätetty kaasusektorin tavoin pakotteiden ulkopuolelle.

Syyskuussa 2014 hallituksessa olleiden vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvosteli kuitenkin hallituksen Fennovoima-linjaa.

Niinistön mukaan Suomen ulkopolitiikkaa eivät enää ohjanneet omat arvot, vaan varovainen tahto toimia kuten Venäjä haluaa. Vihreät jättikin hallituksen syyskuussa, kun hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimaluvan.

Fortum ilmoitti sopimuksen olevan kuitenkin ehdollinen, sillä yhtiö odotti saavansa vastineeksi enemmistöosuuden perustettavasta venäläisestä vesivoimavoimayhtiöstä.

Fortum oli asettanut ehdoksi osallistumiselleen Hanhikivi 1 -hankkeeseen alun perin sen, että venäläinen TGC-1-energia,josta Fortum omistaa 29,5 prosenttia, pilkotaan, ja Fortum saa omistukseensa TGC-1:n vesivoimalaitokset Venäjällä. Venäjän valtion määräysvallassa oleva Gazzprom on TGC-1:n pääomistaja.

Fortum ei saanut Venäjältä himoitsemaansa vesivoimaa, mutta lähti loppukesästä 2015 monien yllätykseksi mukaan. Samassa yhteydessä myös rakennusyhtiö SRV lähti mukaan hakkeeseen, ja Outokumpu lisäsi omistustaan.

– Fortumin kannalta kyse on kokonaisuudesta. Menemme mukaan Fennovoimaan vain, jos paketti toteutuu, sanoi Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula.

Fortumin yritysjärjestelyt Venäjällä eivät olleet kuitenkaan edenneet venäläinen Gazpromin perääntymisen takia. Tämän takia myös Fortum ilmoitti, ettei se ole osallistumassa Fennovoimaan.

Fennovoiman piti jättää ydinvoimalan rakennuslupahakemus työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuun 2015 loppuun mennessä, mutta hankkeeseen tarvittiin ministeri Vapaavuoren vaatimuksesta 60 prosentin osuus EU- tai Eta-maista olevilta omistajilta.

Fennovoima sai rakennuslupahakemuksen jätettyä vain tunteja ennen määräajan umpeutumista.

Hakemuksesta löytyi uusi yllätysomistaja, kroatialainen Migrit solarna energija -yhtiö, jonka on 8,89 prosentin osuus riitti täyttämään kotimaisuusvaatimuksen. Migrit Groupin mukaan sijoituspääoman osuus on 158,5 miljoonaa euroa.

Rahat tulevat rahoituslaitoksilta, joita ei nimetty tarkemmin. Yllättäen ilmestynyt sijoittaja paljastui lähes heti venäläistaustaiseksi.

Yhtiön perustaja oli venäjän kansalainen, ja esimerkiksi yrityksen faksinumero oli sama kuin rakennusyhtiöllä, jonka omistaja oli myös venäläinen.

Myöhemmin muun muassa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja presidentti Sauli Niinistön epäiltiin painostaneen Fortumin mukaan tärkeänä pidettyyn hankkeeseen. Molemmat kiistivät väitteet.

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen "Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra" -kirjassa esitettiin kova väite, joka liittyi valtion enemmistöomistuksessa olevaan Fortumiin.

Niinistön väitettiin tehneen pääministeri Juha Sipilälle (kesk) ja pörssiyhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fortum ei olisi pelastanut Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahanketta. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

Kremlin käsiohjauksessa oleva Rosatom on Fennovoiman Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan laite- ja polttoainetoimittaja, omistaja 34 prosentin osuudella sekä pää-rahoittaja 75 prosentin osuudella.Pyhäjoen Hanhikiveen nouseva voimala on yhtiölle tärkeä läntinen referenssi.

"Väitetyn painostuksen tasavallan presidentin taholta ovat tällä viikolla kiistäneet sekä pääministeri Juha Sipilä että Fortum, joka on ilmoittanut tehneensä Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdistaan laajan harkinnan perusteella ja yhtiön edun mu-kaisesti. Näistä lausunnoista huolimatta väite painostuksestani on esiintynyt julkisuudessa vielä tänäänkin.Sanottakoon selvästi:en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen," Niinistö kirjoitti Presidentin kynästä -blogissaan 2018.

Kuukautta myöhemmin, kun Migrit solarna energijan sijoitus oli saanut viranomaisilta tyrmäyksen, ilmoitti Fortum yllättäen sittenkin osallistuvansa Fennovoimaan, vaikka sen ehdoksi panema vesivoimahanke Venäjällä oli umpikujassa.

Valio ilmoitti vetäytyvänsä Fennovoimasta.

Fennovoima jätti hakemuksen laitoksen rakentamisluvasta vuonna 2015. Tuolloin yhtiö ei pystynyt toimittamaan ydinturvallisuutta valvovalle Säteilyturva­keskukselle (STUK) kaikkea tarvittavaa materiaalia turvallisuusarviointia varten. Fennovoima sai luvan toimittaa materiaalit vähitellen.

Fennovoima on sopinut, että laitoksen polttoaine hankitaan ensimmäisen 10 vuoden ajan Rosatomin tytäryhtiöltä TVEL:ltä. Tämä lisäisi Suomen riippuvuutta Venäjältä tuodusta uraanista. Fennovoiman mukaan laitoksessa voidaan käyttää myös muualla valmistettua uraanipolttoainetta.

Tähän analyysiin sisältyisi arvio hankkeen geopoliittisista ja geotaloudellisista vaikutuksista.

Taustalla on ajatus siitä, että Venäjä voisi käyttää hanketta voimapolitiikkansa välineenä.

Suomalaisille venäläisen Rosatom-vaaran huomaaminen vei aikaa vuosikymmenen ja lisäksi huomaamiseen tarvittiin vielä Venäjän sotahyökkäys naapurimaahansa.

Ei länsimaisina eikä myöskään venäläisinä länsimaissa. Yhtälöä ei ole mahdollista saada toimimaan ja kannattavaksi.

Kunnes ministeri Mykkänen ja Fortum imoittivat tammikuussa 2025 että jos valtio takaa ja kansa vastaa riskeistä -Avot kyllä uusi seikkailu voisi alkaa.

Fennovoiman suunnitteleman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan tuotantotehon oli määrä olla 1 200 megawattia. Vaikka hanke ei olisi peruuntunut Rosatomin ja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen vuoksi, olisi joka tapauksessa ehkä ollut hyvä, ettei laitosta olisi enää rakennettu vanhentuneena suurydinvoimalakonseptina.

Suurtehoisten yli 1 000 megawatin ydinvoimalaitosten aika on oli ohi. Rosatom niitä yrittää vielä vääntää noita suurempia, mutta länsimaissa ei niinkään enää.

Venäläiset ovat esittäneet Fennovoimalle 799 miljoonan euron laskun. Prosessi menee oikeuteen.

Olli  Rehn sanoo kirjassaan 2023: Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la­han­ke olisi kaa­tu­nut, jos pää­mi­nis­te­ri Sipilä ei olisi pai­nos­ta­nut For­tu­mia mukaan.

Sipilän hallituksen elinkeinoministeri Rehn sanoo, että Fortum teki päätöksen itsenäisesti.Olli Rehn luonnehtii Fennovoimaa sarjaksi onnettomia päätöksiä, Jan

Vapaavuori pitää jälkiviisautta imelänä. Ministerit saivat vuorollaan käsiinsä riskaabelin ydinvoimahankkeen.

”Ei kukaan tässä maailmassa ole osannut ennakoida sitä röyhkeyden määrää, mitä Venäjä pystyy osoittamaan,” sanoo entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), jonka vahtivuorolla vuonna 2014 eduskunta teki periaatepäätöksen osin venäläisestä ydinvoimalahankkeesta kertoo toimittaja Mikko Gustafsson STT.

Vapaavuori pitää jälkiviisastelua Fennovoima-päätöksestä imelänä. Ydinvoimalahankkeen kohtaloa joutui ratkomaan Vapaavuoren jälkeen myös seuraava elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk).

”Jälkikäteen tarkasteltuna tämä Fennovoiman Hanhikiven voimala on sarja tai varsinainen kokoelma onnettomia päätöksiä”, Rehn sanoi STT:lle.

Heitä yhdistää myös tausta Fennovoima-hankkeen vastuuministerinä. STT selvitti maliskussa 2022, kuinka he ovat suhtautuneet Fennovoimaan eri aikoina.

Fennovoiman periaatepäätöksen lähetekeskustelussa silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori katsoi ydinvoimalan parantavan Suomen energiapoliittista asemaa.

”Tämä on talous-, teollisuus-, elinkeino- ja energiapoliittisesti iso kysymys. Tämä päätös vähentää Suomen Venäjä-riippuvuutta, ei lisää sitä”, Vapaavuori sanoi.

Kuinka Vapaavuori näkee päätöksen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Venäjän tuoreimman hyökkäyksen jälkeen?

”Sen hetken tiedoilla ja sen hetken energiapoliittisessa kokonaisuudessa se oli mielestäni ymmärrettävä päätös, johon eduskunnan merkittävä enemmistö yhtyi. Tietenkin jälkikäteen on helppo olla viisas.Jos Fennovoimaa ei olisi edistetty, se energiapoliittinen paketti olisi ollut todella murusina”, hän jatkaa.

Vuonna 2015 hallitus vaihtui ja elinkeinoministeriksi tuli Olli Rehn. Hän oli kirjoittanut kriittisesti Fennovoimasta blogissaan europarlamentaarikkona, mutta vastuuministerinä asia tuli hänen pöydälleen.

Fennovoiman tulevaisuus alkoi samoihin aikoihin näyttää yhä synkemmältä, koska hankkeeseen ei tahtonut löytyä vaadittua 60 prosentin omistusta EU- ja ETA-maista.

Pelastajaksi ilmaantui tämä ”kroatialainen” Migrit Solarna Energija. Rehn kertoo, että noin vuorokaudessa yhtiön todellinen rahoittaja selvisi. Se oli Sberbank Europe, joka oli venäläisen emoyhtiönsä omistama.”Kyse oli bulvaanista, jonka takana oli venäläisiä oligarkkeja ja pääomapiirejä. Vihelsin pelin poikki”, Rehn sanoo.

Olisiko hanke pitänyt haudata?

Rehn kertoo ministeriönsä konsultoineen Oikeuskanslerinvirastoa, jonka kannan mukaan Fennovoiman omistajilla oli aikaa täydentää kotimaista omistusta seuraavaan valtioneuvoston istuntoon saakka. Rehnin mukaan eduskunnan periaatepäätös sitoi hallitusta ja hallituksessa ei ollut halua lähteä sitä purkamaan.

Lopulta Outokumpu, SRV ja Fortum lupautuivat hankkeeseen ja kotimaisuusaste täyttyi. Ennen sitä Rehn oli käynyt poliittisia neuvotteluja myös Moskovassa.

Juuri ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Tuolloin pääministeri Sanna Marin (sd) luonnehti Fennovoimaa yksityiseksi hankkeeksi..

Fennovoima perui Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen keväällä 2022.

Ennen kesän 2022 irtisanomisia Fennovoiman palveluksessa oli noin 450 työntekijää, joista moni oli jo muuttanut Pyhäjoelle tai Raaheen.

Urakoitsijat mukaan lukien paikalla oli tänä keväänä enimmillään lähes tuhat työntekijää. Rakentajien määrä olisi vähitellen noussut jopa 5 000:een, kun varsinaista ydinvoimalan reaktoria olisi päästy rakentamaan. Siihen ei ollut vielä edes lopullista rakentamislupaa.

Vielä tammikuussa 2023 Pyhäjoella oli kirjoilla 150 ulkomaalaista, jotka edustivat 20 eri kansallisuutta.

Venäjän kasvava militarismi, etupiiripolitiikka, syvä korruptio ja yhteen henkilöön puristuva autoritarismi on kuitattu korkeintaan yritystoiminnan haasteellisena olosuhteena, johon Fortumin on täytynyt sopeutua.

Joulukuussa 2014 Fortum lähetti pörssitiedotteen. Yhtiö kertoi allekirjoittaneensa Gazpromin kanssa pöytäkirjan Luoteis-Venäjällä sijaitsevan TGC-1:n voimaloiden omistusten uudelleenjärjestelystä.

Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula oli neuvotellut paketin Venäjän valtion mahtiyhtiöiden Rosatomin ja Gazpromin kanssa.

Fortum lupasi lähteä enintään 15 prosentin osuudella Fennovoiman venäläiseen ydinvoimalaan, jos se saa enemmistöomistuksen Karjalan alueen vesivoimaloista.

Vesivoimalat olivat ehdoton edellytys. Siitä Fortum ei tinkisi.

Kyse oli siis Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Saksalainen energiajätti E.ON oli ilmoittanut vuonna 2012 vetäytyvänsä Fennovoimasta. Sen tilalle omistajaksi, rahoittajaksi ja laitetoimittajaksi oli tullut Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom.

Suomen hallitus kuitenkin vaati, että Fennovoiman omistuksesta vähintään 60 prosenttia pitää tulla EU- tai ETA-alueelta. Halukkaita omistajia ei kuitenkaan löytynyt, ja Fennovoiman rakennuslupa uhkasi kaatua.

Lähtemällä mukaan Fennovoimaan Fortum toivoi ilmeisesti voivansa varmistaa sen, että Venäjä suhtautuu jatkossakin myönteisesti yhtiön omistuksiin Länsi-Siperiassa. Lisäksi Fortum oli jo pitkään ollut kiinnostunut Karjalan vesivoimaloista.

Kesällä 2015 Fennovoima-kysymys politisoitui.

HS kertoi että Venäjä raivostui, kun Suomi ei päästänyt duuman puhemiestä Sergei Naryškinia ja muutamaa duuman jäsentä Helsinkiin Etyk-muistokokoukseen. Suomi epäsi viisumin, sillä kyseiset henkilöt olivat EU:n pakotelistalla Venäjän hyökättyä 2014 Itä-Ukrainaan.

Fortum oli saatava mukaan Fennovoimaan, mutta Fortum suostuisi siihen vain, jos se saisi vastineeksi Karjalan vesivoimalat

”Fennovoima on tärkeä hanke suomalaiselle yhteiskunnalle”, perusteli mukaan lähtöä Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen.

Se ei ollut siis tärkeä Fortumin liiketoiminnalle ja osakkeenomistajille vaan ”suomalaiselle yhteiskunnalle”.

Näkemys ei sinänsä ole yllättävä, ovathan Gazprom ja Rosatom osa Venäjän valtion geopoliittista vallankäyttöä, totesi Helsingin Sanomat.

Toimitusjohtaja Rauramo ei pidä huonona asiana, että Suomen valtiojohto auttaa suomalaisia yrityksiä viemään osaamistaan maailmalle. Hänen mielestään Fortum ei ole kuitenkaan saanut erikoiskohtelua.

”Meitä on kohdeltu ihan samoin kuin muitakin”, Rauramo sanoo haastattelussa.

Hän ei myöskään allekirjoita väitettä, että venäläiset suhtautuvat Fortumiin kuin Suomen valtion energiavirastoon.

Markus Rauramoa edeltänyt Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark myönsi vuonna 2018 Aamulehden haastattelussa, että poliittisten suhteiden ylläpitäminen on yhtiölle Venäjällä tärkeää.

”Kun kaupallisena toimijana yritämme varmistaa toimintaedellytyksemme, niin totta kai suhteet poliittisiin päättäjiin ovat Fortumille tärkeitä”, Lundmark korosti.

Energia on Venäjälle kohtalon kysymys. Maakaasun ja öljyn Venäjä on listannut strategisiksi aloiksi. Sähköntuotanto ei strategisten alojen listalla ole, mutta se on kuitenkin yhteiskunnan keskeistä perusinfrastruktuuria, joten viranomaiset ovat siitä hyvin kiinnostuneita.

Fortumin johdon on ollut pyrittävä aina mahdollisimman lähelle Kremlin ydintä. Yhtiötä 2000-luvun alussa johtaneella Mikael Liliuksella oli suorat suhteet silloiseen presidenttiin Dmitri Medvedeviin, Lundmark taas solahti kontaktiin Putinin kanssa.

Fortum on tehnyt 25 vuoden historiansa aikana paljon strategisia virheitä – esimerkkinä vaikkapa se vuonna 1997 julkistettu fuusio –, joten omistajaohjauksessa on usein ollut jotain pielessä.

2000-luvun alkuvuosina omistajaohjauksesta vastaavat ministerit keskittyivät päivittelemään Fortumin johdon optioita koskevaa palkitsemisohjetta.

Amerikkalainen professori Michio Kaku kysyi vuonna 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen: ”meidän pitää nähdä, mitä me oikein ydinvoimasta maksamme. Faust myi sielunsa pirulle rajattomasta vallasta. Olemmeko me valmiit tekemään samanlaisen kaupan ydinvoimasta?”

Fukushiman jälkeen S-ryhmä ja Atria jättivät Fennovoiman, eON meni. Kuopio pelästyi. Tuliko mieleen iskulause, Atrian lenkki -powered by plutonium vai osattiinko ruokabisneksessä laskea, että tästä ei tule kannattavaa, koska ydinvoiman hinta on alkanut nousta suhteessa muihin energiamuotoihin.

Saksa, Japani, Sveitsi, tunnetut tekniikan ja järjen käytön mestarit, olivat luopuneet ydinvoimasta, silti niiden talous porskutti -aina Ukrainan sotaan saakka.

Suomi jatkoi kuitenkin valitsemallaan tietä kolmen uuden ydinvoimalan haluin.

Olkiluodossa meni silloin neljännen reaktorin osalta pupu pöksyyn, mutta venäläiseksi muuttunut Fennovoima sai eduskunnan tuen.

Lisähintaa tuli miljardikaupalla. Kukaan ei tiennyt todellista maksajaa eikä edes koska voimala valmistusi, valmistuuisiko se ylipäätään käyttökuntoon.

Virheitä on tehty hirmuinen määrä, tarkan työn tekijöitä on motivoitu riistopalkoin, tekijät ovat ulkomailta, kieliongelmia esiintyy ja rakentaja ottaa niin paljon takkiinsa, että olisi kohtuutonta olettaa, että se pinnistää kaiken kuntoon maksoi mitä maksoi.

Kaikki tämä ei edes kiinnosta poliittisia päättäjiä, kukaan ei uskalla puuttua yli vuosikymmeneen pyhään lehmään, koska 270 000 vuoden sopimus plutoniumista pirun kanssa paljastuisi plutoniumin puoliintumisaikana ja realisoituisi pahana sähkövikana oikeaksi helvetiksi.

Insinöörimmehän osaavat kaiken kuten VR:n aikataulut, vaihteet, Nokian puhelimet, säh­könjakelun myrskysäällä, Soneran verkot. Turun Myllysilta, sortuvat jättihallit, asuntorakentamisen tason, kosteusvauriot, homekoulut, toimimattomat tuulivoimalat, Talvivaaran kaivos, vielä insinööritaidon näytteitä lisätäkseni.

Kun haluttiin Fennovoimalle uusi isäntä, kun muuta ei löytynyt kelpasi venäläinenkin. Vladimir Putinin Rosatom toimitavaratalo tuli osakkaaksi.

Venäjän riskistä varoitettiin suureen ääneen mutta turhaan. Fortum pakotettiin mukaan osakkaaksi ja riskil otetttiin. Se riski realisoitui 22 helmikuura 2022 kun tankit vyöryivät Ukrainaan.

Ahneustaloudessa ratkaisut tehdään liiketaloudellisin, ei teknisin tai tieteellisin perustein. Miksi tehdä asiat hyvin, kun lopulta valitaan hankintasäännöin joka tapauksessa halvin ratkaisu?

Vika ei ole insinöörin, vika on niiden, jotka päättävät vailla ymmärrystä hankinnoista ja in­vestoinneista.